Skip to content

Kuukausi: huhtikuu 2019

Muutama miete päihdetyöstä ja mielenterveydestä

Suomessa keskustellaan aika ajoin – ja silloin hyvin tunnepitoisesti – päihdetyöstä. Virallisesti päihdetyö kuuluu mielenterveystyön (ja silloin terveydenhuollon) alle, mutta pitkään meillä Suomessa suuresta osasta päihdetyöstä vastasi sosiaalihuolto. Espoo oli yksi ensimmäisiä kaupunkeja, joissa mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistettiin samaan organisaatioon, jolloin ideaalitilanteessa apua tarvitsevan pitäisi saada tukea tarvitessaan sekä mielenterveys- että päihdeongelmaan, eikä joko tai. Käytännössä resurssipula syö tätä ideaalia.

Naisten köyhyys, kiinnostaako ketään

Kirjoitus julkaistu Vasemmistonaisten blogissa 24.4.2019

Suomea on pitkään pidetty tasa-arvon mallimaana, missä monet asiat ovat Pohjolan ulkopuoliseen maailmaan verrattuna hyvin. Viimeisinä vuosina on nähty, kuinka nopeasti saavutukset alkavat valua hiekkaan. Naisen euro ei työmarkkinoilla edelleenkään ole samanveroinen miehen euroon nähden. 1970 -luvulla luotiin tasa-arvoa ja naisten asemaa parantaneita uudistuksia, kuten lasten päivähoitojärjestelmä ja äitiysloma. Siihen aikaan kuitenkin puhuttiin avoimesti naisten ja miesten töistä, eikä tuosta jaosta ole päästy edelleenkään eroon. Ja kas kummaa, naisten töistä maksetaan vähemmän. Samoihin aloihin kikykin iski.

Ulosottoon siirtyi ennätyksellinen joukko asiakasmaksuja

Valtakunnanvoudinviraston tilastot kertovat, että vuonna 2018 ulosottoon päätyi 3,4 miljoonaa asiaa (samoilla ihmisillä yleensä useampia asioita), mikä oli 2,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomessa päätyi viime vuonna yli 420 000 asiakasmaksua ulosottoon. Luvussa on Päivälehden mukaan pelkästään terveyskeskusmaksuja 69000 kappaletta ja varhaiskasvatuksen maksuja 34 000.