Skip to content

Tiina

cropped-Ylhäältä-kuva.jpg

Olen sosiaali- ja terveysalan ammattilainen ja pienyrittäjä. Koulutuksiltani olen psykoterapeutti ja sosionomi (yamk). Minulla on vuosien työkokemus kaupungin palveluista ja järjestöpuolelta mielenterveys- ja päihdetyössä esimies- ja ohjaajatehtävistä. Vuoden 2018 alusta siirryin päätoimiseksi yrittäjäksi; sivutoimisena aloitin vuonna 2015. Politiikka on hyvä kakkostyö Espoon kaupunginhallituksen jäsenyyden ansiosta.

Olen uusperheen äiti, perheeseen kuuluu kolme lasta, puoliso ja koira. Harrastuksia olen viimeisen puolen vuoden aikana ehtinyt hieman aktivoida: klovneriaa ja lavarunoutta. Kummassakaan en ole kummoinen, mutta antavat kivaa vastapainoa!

En tule poliittisesta kodista, vaikka oli meillä usein keskustelua yhteiskunnan asioista. Vanhempani olivat työväkeä (isä sähköasentaja ja äiti ammatillinen opettaja, jolla kyllä koulutusta on korkeallekin), mutta luokkatausta ei lapsuudessani ollut oleellinen. Poliitiikan tekemisen olen oppinut itse uimalla: minuun on luotettu aika paljon ja heitetty ns. kylmään veteen. Olen uinut, oppinut ja uinut. Onneksi, sillä tällä tavoin pysyy nöyränä ja hereillä! Politiikkaan lähdin suivaantuneena moniongelmaisten asunnottomien tilanteesta.

Kansainvälisyys on ollut mukana ihan lapsesta saakka, vaikka ei meillä hirveästi ollut varaa matkustella. Kaiketi kiinnostus kumpusi luontaisesta uteliaisuudesta ja halusta oppia uutta. Ja toisaalta unelmointi oli myös tapa hakea vaihtoehtoja omaan elämään. Ennen lapsia matkustelin kohtuullisesti, mutta pidempiäkin asumisjaksoja on onneksi ollut. Vuonna 1992 lähdin vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin Rotary – klubin stipendillä (muuten ei olisi ollut mitään mahdollisuutta). Pari vuotta sen jälkeen olin kesätöissä Pohjola Nordenin kautta Ruotsissa ja vuonna 2001 sosionomiopintojen vaihdossa Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa. Jäin vaihdon jälkeen stipendillä vielä muutamaksi kuukaudeksi tekemään töitä HIV-positiivisten naisten ja prostituutiosta poispyrkivien nuorten kanssa. Vuonna 2002 muutin Hampuriin, Saksaan, opiskelemaan yhteisötaideohjaajaksi. En osannut lähtiessäni sanaakaan saksaa, sillä olin koulussa lukenut englannin ja ruotsin ohella ranskaa, joten elantoa hankin hotellisiivoojana ja myöhemmin pääsin maahanmuuttajille tarkoitetun työllistymishankkeen kautta Kulttuurien museoon töihin. Suomeen palasin vuonna 2005.

Osaan ottaa laajoja kokonaisuuksia haltuun nopeasti ja ennakoida tulevia tapahtumien ja ilmiöiden kulkuja. Kuunteleminen ja kuuleminen, ja ratkaisujen hakeminen ovat olleet aina se oma juttu. Molemmat sekä siviilityössä että politiikassa tarvittavia ominaisuuksia…

”Jos minulle annettaisiin valta päättää yhdestä asiasta maailmassa, poistaisin köyhyyden.”